1.4.1992

Kanne Joensuun raastuvanoikeudessa

Asianajotoimisto A Ky on B:lle, nykyisin B, 18.11.1988 toimitetun haasteen nojalla raastuvanoikeudessa kertonut, että kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies asianajaja A oli Joensuun raastuvanoikeuden määräämänä pesänjakajana 21.9.1988 saattanut loppuun 31.3.1988 aloitetun osituksen B:n ja C:n välillä. Ositustoimituksesta aiheutuneina kuluina ja palkkioina yhtiö oli 21.9.1988 laskuttanut yhteensä 13.996,40 markkaa. Yhtiö on vaatinut, että B velvoitettaisiin suorittamaan sille puolet laskun määrästä eli 6.998,20 markkaa 16 prosentin korkoineen 21.10.1988 lukien sekä korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Vastaus

B on kiistänyt kanteen määrältään ja perusteeltaan ja katsonut, ettei hän ollut perintökaaren 23 luvun 4 §:n 4 momentin ja avioliittolain 98 §:n perusteella henkilökohtaisessa vastuussa laskusta. Kanne oli myös ennenaikainen, koska ositus ei ollut vielä lainvoimainen.

Raastuvanoikeuden päätös 3.2.1989

Pesänjakaja oli ollut velvollinen suorittamaan osituksen, jossa toimitetun jaon tulos oli tullut henkilökohtaisesti pesänosakkaiden hyväksi. Pesän osakkaat olivat tämän vuoksi henkilökohtaisessa vastuussa osituksen aiheuttamista kustannuksista. Näyttämättä oli jäänyt, että palkkion määrä olisi ollut kohtuuttoman suuri ottaen huomioon pesän laatu ja laajuus sekä tehtävän suorittamiseen käytetty aika ja työ. Pesänjakajalla oli oikeus vaatia pesän osakkaalta saatavansa jo ennen osituksen lainvoimaiseksi tuloa. B oli laiminlyönyt suorittaa osuutensa ositusta koskevasta laskusta. Sen vuoksi raastuvanoikeus on velvoittanut hänet suorittamaan Asianajotoimisto A Ky:lle 6.998,20 markkaa 16 prosentin korkoineen 21.10.1988 lukien sekä korvaamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut 4.500 markalla 16 prosentin korkoineen 3.2.1989 lukien.

Muutoksenhaku Itä-Suomen hovioikeudessa

B on valituksessaan hovioikeudessa pyytänyt kanteen hylkäämistä raastuvanoikeudessa esittämillään perusteilla ja myös sillä perusteella, että puheena olevan osituksen toimittajaksi oli määrätty asianajaja A eikä Asianajotoimisto A Ky:tä. Lisäksi B on pyytänyt, että yhtiö velvoitettaisiin korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa jutussa korkoineen.

Yhtiö on vastannut valitukseen ja vaatinut vastinekulujensa korvaamista korkoineen.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 26.10.1990

Hovioikeus on katsonut, että asianajaja A oli raastuvanoikeuden määräämänä pesänjakajana toimittanut B:n ja C:n omaisuuden osituksen kommandiittiyhtiön lukuun. Kommandiittiyhtiö oli tämän vuoksi oikea kantaja jutussa. Tällä ja raastuvanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen varaan. B velvoitettiin suorittamaan Asianajotoimisto A Ky:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 700 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä.

Perustelut

A on pesänjakajana toimittanut omaisuuden osituksen B:n ja hänen puolisonsa välillä. Pesänjakajan tehtävä on liittynyt A:n asianajotoimintaan, jota hän on harjoittanut Asianajotoimisto A Ky:ssä. A on ollut yhtiön vastuunalainen yhtiömies. Pesänjakajan palkkion ja kulujen laskuttaminen kommandiittiyhtiölle sekä A:n kommandiittiyhtiön nimissä B:tä vastaan vireillepanema velkomuskanne osoittavat, että A on tarkoittanut palkkion ja kulujen korvauksen kuuluvan yhtiölle.

Avioliittolain 98 §:n mukaan ositus on suoritettava siinä järjestyksessä kuin perinnönjaosta on säädetty. Laissa ei sen sijaan ole säännöstä, jossa määriteltäisiin vastuu tällaisen toimituksen suorittajalle tulevasta palkkiosta. Kun toimitus tapahtuu sen asianosaisten edun vuoksi, he ovat henkilökohtaisesti vastuussa palkkion suorittamisesta.

Näillä ja palkkion määrän sekä osituksen lainvoimaisuuden merkityksen osalta alempien oikeuksien mainitsemilla perusteilla Korkein oikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. B velvoitetaan suorittamaan Asianajotoimisto A Ky:lle vastauksen antamisesta aiheutuneiden kulujen korvaukseksi 1.600 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.